Piilotetut värit – Hidden colours

 

 

FI
Installaatio / tilateos ja julkaisu
(Työn alla)
Materiaalit: luonnonvärjätty lanka (pääosin uudelleen käytetty villa, silkki, puuvilla, sekoitelangat)

Pelkistetty installaatio/tilateos muodostuu tuhansista langoista, jotka värjään yksinomaan suomalaisista metsistä kerätyillä luonnonväreillä (pienet kasvit, puiden ja pensaiden lehdet, kuoret ja juuret, sienet jne.) Pystysuoraan tiheästi ripustetut langat muodostavat kolmiulotteisen installaation, jonka värit elävät eri suunnilta katsottaessa. Installaatio muokkaantuu erilaiseksi jokaiseen näyttelytilaan: se voi olla pienehkö, kierrettävä teos tai koko (suurenkin) tilan täyttävä teos, jonka “sisään” voi mennä.

Voi vaikuttaa siltä, että projekti on syntynyt Värisade-installaationi pohjalta, mutta itseasiassa Värisade on velkaa tälle projektille, se vain ehti valmistua ensin! Tämä suomalaisen metsän muotokuva on hahmottunut mielessäni jo vuosia – siitä lähtien, kun tein kolmen Metsän tarinoita -taiteilijakirjan sarjan näyttelyyn Värikeskukseen, Iittiin (2008). Pienessä kierrätysteoksessa valmistin vanhojen kirjojen kansien väliin sivut neulomalla, ja jokainen neulesivu oli värjätty metsästä kerätyillä väriaineilla. Moni hämmästyi nähdessään metsästä saatavien väriaineiden kirjon, jolloin aloin miettiä, kuinka paljon metsässä on piilossa asioita, jotka eivät näy pinnalle. Siitä lähtien mielessäni on ollut idea huomattavan yksinkertaisesta installaatiosta, joka toisi esille värimaailman, joista keskiverto metsänkävijä ei tiedä mitään. Erilaisia luonnoksia on vuosien varrella pöydälläni ollut, mutta tähän yksinkertaiseen muotoonsa se muotoutui Värisade-installaatiota tehdessä.

Oleellisena osana projektiin kuuluu kirjanen, jonka taitan ja julkaisen saatuani installaatioteoksen valmiiksi. Siinä esittelen lyhyesti teokseen käyttämäni värjäyskasvit: kuvista näkyy kasveista saatujen värien kirjo ja teksti kertoo mm. kasvin kulttuurihistoriasta, käyttötavoista ja siihen liittyvistä uskomuksista.

Projektin aloittelin talvella 2024 purettamalla lankoja samalla, kun puretin niitä muita värjäysprojektejani varten. Talven aikana myös tein ensimmäisiä värjäyksiäni jo aiemmin keräämilläni värjäysmateriaaleilla. Jo materiaalin valmistaminen tähän suurikokoiseen projektiin vie muutaman vuoden, mutta matkaa pääsee seuraamaan! Dokumentoin projektin edistymistä, värjäämistuloksia ja metsätunnelmia sanoin ja valokuvin projektin omassa suomenkielisessä blogissa, osoitteessa piilotetutvarit.wordpress.com. Blogimerkinnät ovat enemmän omia projektimuistiinpanojani kuin tyypillisiä blogitekstejä: kirjoitan tekemisestäni hyvin yksityiskohtaisesti samalla kuin toteutan prosessia, ja täydennän tekstejä ja lisään kuvia prosessin edetessä.

Projektiin liittyen on suunnitelmissa myös muutamia kaikille avoimia työpajoja (2025-) Niistä lisää myöhemmin!

Noudatan projektissani jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia: en vahingoita eläviä puita, kysyn metsänomistajan luvan oksien, puiden lehtien, varpujen ja juurten keräämiseen, enkä kerää hitaasti uusiutuvia väriaineita (esim. jäkälät) – ja tästä muistutan myös muita sekä kirjassa että blogissani.

EN
Installation and publication
(Currently working with)
Materials: natural dyed yarn (re-used wool, silk, cotton, blended sorts)

Very plain installation consists of thousands of yarns, which are all dyed with natural dyes, which have been picked from Finnish forests (small plants, leaves of trees and bushes, barks and roots, mushrooms etc.) Vertically densely placed yarns form a three-dimensional installation, which looks different depending where you look at it. The installation will vary according the space: it can be smaller one which you can walk around, or filling even a bigger space, allowing you to walk “in” it.

It might seem that the project is kind of a version of Colour rain installation, but it is actually quite the opposite: Colour rain owes to this project, I just finished it first. This portrait of Finnish forest has been in my mind for years – ever since when I made three Forest Stories artist’s books to an exhibition at Colour center, Iitti (2008). This was a small recycling artwork, where I put knitted pages in between old book covers, and each knitted page was dyed with plants collected from forest. There were many who were stunned about the various shades of dyes, which made me think about how much there are things hidden in forests. From that time I have had an idea but not form for my very very simple installation, which would bring out the world of colour that an average forest goer knows nothing about. I have made plenty of sketches, but it was only when I was making Colour rain installation, when the idea achieved this simple form.

A publication is an essential part of the project, and I’ll make and publish it after the artwork is finished. In the book I’ll shortly introduce each dye plant I’ve used by photo’s of the dyed yarns and text about the cultural history and history of use of each plant, and myths about it. The book is in Finnish (first, at least).

I’ll start my project in winter 2024 by mordanting yarns for this and few other projects. During winter time I also start making my first dye sessions for this project, using the materials I have already foraged. Even dyeing materials for this big project will take a few years time, but you will be able to follow my project. My blog at piilotetutvarit.wordpress.com is written in Finnish, but there will be plenty of photos both from forest trips and dye samples. My blog entries are more personal notes than typical blog entries: I write down very detailed about my process at the same time as I’m executing it, and I update texts and add photos as the process proceeds.

I’m also planning some open-to-all workshops starting from 2025 on – more information about them later!

I’m very aware of the dos and don’ts about foraging natural materials. I’m using Finnish everyone’s rights as my guidelines, no only permissions, but also about the responsibilities. I won’t harm living trees, I only pick branches, twigs and brushes, and roots with the permission of the land owner. I also don’t forage any slowly renewing plants (for example lichens) – and this is something I’ll remind of in my book and blog too.